Parempaa kesähöntsää
Elokuussa väännetään jo ainakin melkein tosissaan. Sveitsiläinen kiekkolegenda Ivo Rüthemann paimentaa try-outilla TPS:ssa hyökkäävää Robin Bergmania. Myös takaa koukkua kainaloon ujuttava Philippe Furrer kuuluu Sveitsin maajoukkueen kalustoon.
Sarja-avaus lähestyy, ja harjoituspelikausi on varsinkin European Trophyyn osallistuvilla joukkueilla tiukka. Heti sarjan alkaisiksi tahkottiin neljässä päivässä kolme peliä ja osalla joukkueista se näkyi otteissa. Toisaalta, ei kuntopiikin pidä ollakaan kohdillaan elokuun puolessa välissä.
Mielestäni European Trophy mielenkiintoisine joukkuineen on hyvä idea, varsinkin jos hommaa saadaan vielä jalostettua hieman enemmän yleisöä kiinnostavaksi. Vaikka perimmäinen tarkoitus onkin hioa kuvioita ja ajaa uusia miehiä sisään joukkueeseen, tuo turneessa mukana oleva taloudellinen panos pienen lisäpotkun peleihin verrattuna perinteisiin harjoitusmatseihin.
Syystä tai toisesta osa suomalaisjoukkueista on vienyt pelejä Mestis-halleihin, mutta ainakin näin kuvaajan vinkkelistä on hienoa, että TPS on pelannut kotiottelunsa Turkuhallin kirkkaissa valoissa.
Kauden Kuva 2010
Uusi kiekkokausi on käynnistymässä toden teolla, mutta vielä kerran on aika suunnata arvioiva katse menneeseen. Jatkoajan kuvatoimitus ahkeroi kaudella 2009-2010 jälleen kerran ennen näkemättömällä intensiteetillä ja volyymillä. Lukemattomien kuvakoosteiden ohella maukkaimpia osumia ruodittiin tässä blogissa.
Nyt on aika seuloa lopullisesti valio-otoksista paras. Arvovaltainen esiraati – siis minä – on valinnut pitkällisen pähkäilyn jälkeen kymmenen ruutua viime kauden SM-liiga- ja Mestis-peleistä. Kiekkokansalaisten tehtävänä on nyt valita näistä suosikkinsa. Ehdokkaat ovat nähtävissä Jatkoajan Facebook-sivulla ja siellä tapahtuu myös äänestys.
Joten rohkeasti tykkäämään sekä Jatkiksesta että suosikkikuvasta. Voittaja julistetaan elokuun lopulla.
Useat ehdokkaista ovat olleet jo perusteellisemmassa esittelyssä täällä, muun muassa Karhuherran Viikon Kuvina. Uusia herkkupaloja odotellessa passaa siis vaikkapa fiilistellä viime kauden valikoiman kanssa.
Kausi pitkä, kesä lyhyt
Lukko jatkoi Pitsiturnauksessa siihen mihin se viime syksynä jäi – eli esitti vauhdikasta peliä ja paljon maaleja. Myös tuuletukset tulivat vanhasta muistista.
Kausi on vuosi toisensa jälkeen lähtenyt kunnolla käyntiin heinäkuisessa Pitsiturnauksessa Raumalla, mutta tänä vuonna uuden työehtosopimuksen takia perinteinen turnaus siirtyi elokuulle pelattavaksi. Yleisöä oli paikalla n. 5000-5500 ja tunnelma oli loistava. Lukon ja Ässien kohtaamisessa nähtiin totutusti nyrkkitappeluja joista onkin Jatkoajan sivuilla hyvät kuvakoosteet. Kukaan ei kuitenkaan kuollut, vaikka pärinää tappeluista riittää aina kauden alkuun asti.
Lätkäkuvaajan loma on lyhyt. Toukokuussa loppuu Suomessa kiekkokausi ja alkaa taas elokuussa. Eikä ennen liigakauden alkuakaan pääse juuri lepäämään, sillä elokuu ja syyskuun alku ovat täynnä harjoituspelejä. Joukkueiden uusista pelaajista kun on hyvä olla heti tuoreita kuvia kuvapankissa. Harjoitusottelut toimivat myös loistavana tilaisuutena virkistää muistiin kesän aikana unohtuneita taitoja, vaikka tuurillahan me kuvataan ja vain lahjattomat treenaa.
Näin sivuhuomiona voi todeta, että harjoituspeleissa olosuhteet kuvaamiselle ovat aika huonot. Pelit pelataan treenivalot päällä, jotta jää ei sula sohjoksi. Pelit pelataan monesti myös harjoituspaidat päällä, jolloin kuvien hyödyntäminen jälkeenpäin on vähemmän hohdokasta. Ja niiden ynnämuut-pelaajien nimeäminen, kun kokoonpanolistat ovat mitä ovat.
Kohti uusia pettymyksiä – lätkäkausi 2010-2011 on korkattu Jatkoajan osalta, alla linkit kauden avanneisiin kuvakoosteisiin:
Kuvakooste: Pitsiturnauksen poikapainit
Kuvakooste: Lukko vei isännöimänsä Pitsiturnauksen
Kuvakooste: KooKoon ja HeKin vääntö kuvitettuna
Kuvakooste: Sumuvaloille käyttöä Jyväskylässä
Huikka murheeseen
Monessa liemessä keitetty Chris Mason joutui melkoiseen tulitukseen nykyaikaisen punakoneen jyrätessä puolivälierässä yli Kanadan.
Venäjä on juuri iskenyt kiekon kolmannen kerran Kanadan verkkoon ja Chris Masonin kurkkua kuivaa. Kuvasta voi helposti aistia kuinka venäläiset dominoivat kentän lisäksi katsomoa. Sinipunavalkoinen huutomyrsky ei varmasti millään mutoa helpottanut Masonin muutenkin vaikeaa urakkaa. Jatkoajan kuvaaja Tomi Hänninen on toimittanut iloksemme huikeita MM-kuvakoosteita illasta toiseen ja lisää on tulossa. Pysykäähän kanavalla!
Kaikki olennainen
Tukka hyvin, kello näkyy.
Kuvatoimitus ei läksinytkään vielä kokonaan mummolaan rillaamaan, vaan hämmentävän ahkera Hännisen Tomi näyttää suunnanneen kameransa kanssa vielä Saksaan. Ensimmäisenä muistikortille tallentui suomalaistunnelmia Valko-Venäjän kaadosta. Sen kunniaksi vielä kesän korvillakin yksi (ainakin) Viikon Kuva.
Ruudussahan kiteytyy kutakuinkin kaikki olennainen jokakeväisistä MM-kisoista: hassut hatut/peruukit, black metal -tason kasvomeikit ja lasittunut katse. Oli siellä vissiin joku pelikin, hyvissä kemuissahan on aina jotain oheisohjelmaa.
Teknisestihän kuva vetävä ja Hännisellä on pistämätön kyky löytää katsomosta nämä valokuvauksellisimmat spedeilijät ja saada heidät vielä poseeraamaankin. On tuossa jotain varsin sympaattista itsensä likoon laittamista – vaikka ei seuraavana aamuna välttämättä muistaisikaan kuvatuksi tulemista. Kuva ei jätä mitään epäselvyyttää kyseisten herrojen kisafiiliksen suhteen. Yritystä riittää niin asustuksen kuin peli-ilmeenkin osalta, joten mikäs siinä on kemutessa.
Kuva on myös hyvä muistutus siitä, miten melkein kaikenlainen väheksyminen MM-kisojen suhteen on turhaa. Sadat ihmiset ovat joka kevät valmiita näyttämään tältä julkisilla paikoilla, ja Suomessakin toista miljoonaa muuta ihmistä pitää kevätkarnevaalien tölläämista mielekkäänä ajanvietteenä. Ei kai se väärin ole.
Analyysin syventämiseksi Hännisen loput kisaturistit voi bongata tunnelmakoosteesta.
Joukkue olemme Me
Kunnia kuuluu koko joukkueelle. Ja valokuvaajille.
Tähän on tultu. Kotimaan kiekkokausi on saatu paketoitua, kuohujuomat on suihkuteltu kuvaajien kalliiden kameroiden päälle, mestaruuspytty (kopio) on telottu palasiksi ja parratkin on hiljalleen ajettu. Tarvitaan kuitenkin vielä yksi Viikon Kuva – pysäytetty hetki, joka summaa kaikki muut hetket.
TPS voitti Suomen mestaruuden melko puhuttelevalla tavalla. Ja aikamoiset olivat yölliset kekkeritkin, kun kultajuhlia aloiteltiin Turkuhallissa keskiviikkoyöllä. Paikalla oli monen muun tavoin Aapo Mannelin.
Palloseuran loistokkaan kevätmarssin yhteydessä on ladeltu jo kutakuinkin kaikki kliseet moneen kertaan, paitsi yksi. TPS otti parisen vuotta sitten käyttöön sosiaalisen aktivoinnin ja markkinoinnin välineenä tunnuslauseen “Joukkue olemme Me”. Sille on irvailtu paljon, niin aiheesta kuin aiheettakin. Vähitellen sekin idea on ottanut tuulta siipiensä alle ja näinä päivinä se tuntuu lähes kuolemattomalta letkautukselta.
Orastavan kansanliikkeen ohella mainoslause kuvastaa mainiosti myös TPS:n mestarijoukkuetta. Ja siitä on kuvassakin kyse, eittämättä täysin tarkoituksella. Kannu on korkealla, oikeissa käsissä, joita on lähes joukkueellisen verran. On vain sopivaa, että ilman tarkempaa syynäämistä kenenkään pelaajan kasvoja ei äkkiseltään kuvasta erotu. He ovat Joukkue.
Tämä on niitä ruutuja, joihin tarvittaisiin ääniraita mukaan. Liikkeellä ei niin väliä, mutta se useamman tuhannen ihmisen kiimainen pauhu pokaalin ilmestyessä areenalle oli hienolla tavalla kylmäävä hetki. Ja asianosaisille luultavasti unohtumaton.
Estetiikan osa-alueella lisäpisteet jaettakoon vielä siitä, että asetelma tuo hienolla tavalla mieleen länsimaisen sivilisaation suurimpiin urotekoihin lukeutuvan Pearl Jam -yhtyeen Ten-levyn ja etenkin sen kannen. Mitäpä siihen lisäämään.
Siispä näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Ellei joku kuvamafian jannu intoudu väijymään maaotteluita tai Montreal Halakiansin mestaruusjuhlia, tämä on kevään viimeinen Viikon Kuva. Katsotaan, josko keksitään jotain erikoista ennen syksyä.
Sitä odotellessa kelpaa katsoa vaikka niitä kuutta kuvakoostetta, jotka juhlistivat TPS:n mestaruushumun eri vaiheita. Kauniiksi lopuksi totean vielä, että Jatkiksessakin Joukkue olemme Me. Yhteensä 16 kuvaajaa on kauden aikana esiintynyt ruutuineen Viikon Kuvassa – Karhuherra kiittää hienosta sesongista tällä(kin) saralla.
Turku juhlii
Kuvabloggaaja singahti pelin ratkettua zoomailemaan mitkä oli fiilikset Aurajoen rannoilla.
Ja hyvältä näytti! Kaiksesta näki että TPS:n mestaruus on todellakin koko kaupungille ISO juttu. Kuouhujuomat siis kurkusta alas, ja juhlimaan omalla tavallaan ainutlaatuista mestaruutta. Lisää iloisia turkulaisia löydät juhlahumujen erikoiskuvakoosteesta.
Hämeenlinnasta puolestaan on tarjolla Pekka Rautiaisen kolme erittäin jykevää kuvakoostetta: pelitapahtumat, juhlat jäällä ja vierailu pukukoppiin. Turkuhallilla ylitöitä painoi Aapo Mannelin, joka tatioi tunnelmat, kun mestarit palasivat Suikkasen baariin. Allekirjoittanut teki vielä toisen visiitin torille kun TPS tapasi kannattajansa.
Ei vielä
Niin lähellä, mutta niin kaukana…
TPS hallitsi neljännen finaalin kolmannen erän tapahtumia. Johtomaali, jopa mestaruus suorastaan roikkui ilmassa. Jens Skålbergin jäähy koitui kuitenkin turkulaisten kohtaloksi kun HPK:n ylivoima toimi: Miikka Männikkö sivalsi voittomaalin ja siirsi ratkaisua vähintään vuorokaudella eteenpäin. Laajemmin kentän tapahtumia löytyy allekirjoittaneen kuvakoosteesta. Kentän ulkopuolisia tunnelmia taltioi Aapo Mannelin.
Herkkä hetki
Hei, varovasti nyt, tää hetki on hauras.
Vähiin käy ennen kuin loppuu. Nämä Viikon Kuvat nimittäin. Onneksi SM-liigan finaalien kohdalle ei tarvitse murehtia sitä, että tarjonnan väheneminen laskisi laatua. Lauantain toisessa finaalissa Turkuhallin kirkkaissa valoissa hääri Aapo Mannelin.
Intiimiä hetkeä eteerisen sumun ympäröimänä viettävät miehistä jämäkimmät, TPS:n Kai Suikkanen ja erotuomari Jari Levonen. Tavanomaisen huutomatsin sijaan kyseessä näyttäisi kuitenkin olevan syvän yhteisymmärryksen vallitessa käytävä, kahden aikuisen miehen välinen keskustelu. Kuvassa on taas voimaa. “Onko noin?” “Joo, ihan tosi, hei!”
Haluaisin uskoa, että asiallisen hauras tunnelma syntyy ennen kaikkea siitä, että osapuolena on Levonen – SM-liigan tuomareista se yksi ja ainoa, joka uskaltaa kohdata pelaajat ja valmentajat rehdisti. Suikkasen ilmeessä on jotain sellaista seesteisyyttä, jota ei monesti aisti näissä pystypalavereissa kaukalon laidalla.
Ellei kypärä kavaltaisi asetelmaa pelitilanteeksi, ruutu voisi ilmeiden puolesta olla vaikka liigaristeilyn aamuyön kehityskeskusteluista. Kaksi suomalaista miestä siinä yrittää muodostaa kokonaisia lauseita, hieman toistensa ohi tuijottaen, miettien mitä se äsken sanoikaan…
Vakavammin ottaen ruutu puhuu myös lahjomatonta kieltään siitä, että menossa on pudotuspelien neljäs viikko. Valmentajan kasvoilta paistaa mailin päähän, ettei tässä ihan perushöntsää ole vedelty viime aikoina. Kirkkaat valot paljastavat karuja uurteita sotapäällikön kasvoilta – onko Suikkanen sittenkin kuolevainen mies? Vaikutelma on pysäyttävä. SIinähän on ihminen, paljaimmillaan.
Kaikki mahdollinen on pistetty peliin, ehkä yöunista tinkien. Keskimääräistä utuisemmalta tripiltä vaikuttava hurmio on silti sitä luokkaa, että vielä jaksaa painaa. Ottelun jälkeisistä höyryistä päätellen virta ei ollut edes ihan heti loppumassa.
Tiistaina pelataan taas Turussa, mahdollisesti jo viimeistä kertaa. Sitä odotellessa on syytä katsastaa Aapon kuvakooste, jossa tiukkaa peli-ilmettä piisaa monella muullakin.
Liike ratkaisee
Antti Erkinjuntti haluaa ottaa Mikko Mäenpäältä karkin pois.
TPS on ratkaissut kaksi ensimmäistä finaalia edukseen pitkälti paremman liikkeen ansiosta. Etenkin “Hokki-ketjun” pörrääminen on saanut HPK:n “puujalkapakiston” vaikeuksiin vaihdosta toiseen. Toisen finaalin tapahtumat Turussa ikuisti Aapo Mannelin, loput hengentuotteet tuttuun tyyliin jämäkässä kuvakoosteessa.
